Historiaa
"Luistelun erikoisseura perustettu Mikkeliin", näin otsikoi mikkeliläinen sanomalehti Länsi-Savo numerossaan 13.12.1956.
Alkutaival
Luistelun erikoisseura perustettu Mikkeliin", näin otsikoi mikkeliläinen sanomalehti Länsi-Savo numerossaan 13.12.1956. Artikkeli jatkui seuraavasti: Maanantai-iltana kokoontui Mikkelin Urheilupuistossa pika- ja kaunoluistelusta kiinnostuneita henkilöitä keskustelemaan luistelu-urheilun käynnistämisestä Mikkelissä ja mahdollisen oman erikoisseuran perustamisesta. Koko illan keskustelun tuloksen tultiin siihen tulokseen, että Mikkelissä ei mikään toiminnassa oleva urheiluseura ota hoitoonsa luistelua - ja mikäli tämä laji nyt huomioidaan vakavasti, on oman erikoisseuran perustaminen ainoa mahdollinen tapa. seura päätettiinkin perustaa yksimielisesti, mutta nimen määrääminen ja varsinainen johtokunnan valitseminen jätettiin jatkokokoukselle. Näin sai alkunsa seura nimeltä Mikkelin Luistelijat.
Luistelutoiminta alkoikin erittäin aktiivisesti, mutta jo kohta törmättiin mikkeliläisille niin tutuksi tulleeseen asiaa, nimittäin heikkoon jään laatuun. Heikoista olosuhteista huolimatta luisteluinnostus oli kovaa, vaikka "pakkasherra" välillä suorastaan hyydytti luistelijat Urheilupuiston jäälle.
Ensin tekojäälle ja sitten jäähalliin
Menestystä seuran luistelijat pääsivät kokemaan niin piiri- kuin SM-tasollakin. Mikkelin Luistelijoille tuli suorastaan onnenpotku vuonna 1978, kun kaupungin liikuntatoimi teki ratkaisun, joka otsikoitiin seuraavasti: "Tekojään portit auki myös "kaunokeille"." Tämä käänsi aivan uuden lehden taitoluistelun eteenpäin viemiseksi Mikkelissä.
Harrastus jatkui ja vihdoin koitti myös aika, jolloin tekojää sai katteet päälleen ja voitiin harjoitella ihan "aidoissa oloissa". Myöhemmin syksyllä 2000 varsinaisen hallin viereen rakennettiin harjoitushalli, jonka myötä harjoitusolosuhteet paranivat entisestään. Vuonna 2001 Mikkelin Luistelijat saivat järjestettäväkseen Taitoluistelun junioreiden ja senioreiden SM-kilpailut, mikä oli suuri kunnianosoitus pienen seuran hyvin tehtyä työtä kohtaan.
Mikkelin Luistelijat sai Nuoren Suomen Sinettiseura-arvon vuonna 2003 tunnustuksena laadukkaasta seuratyöstään. Tänä päivänä Mikkelin Luistelijat on vireä ja aktiiviseti uudessa mukana oleva seura, jonka tavoitteena on tarjota kaikille mahdollisuus harrastaa luistelua.
Saavutuksia
Taitoluistelu
Taitoluistelussa seura saavutti useita SM-mitaleita 1960-luvulla. Pia Wingisaar (sittemmin Saikkonen) voitti alkokasmestaruuden vuonna 1960 Kuopiossa. Seuraavana vuonna Mikkelissä kilpailtiin juniorimestaruuksista ja Pia voitti jälleen. Vuonna 1962 Mikkelissä järjestettiin ensimmäiset senioreiden SM-kilpailut, joissa Pia luisteli naisten sarjan mestariksi. Samana vuona Merit Kirjalainen voitti alokassarjan.
Vuoden 1963 juniorimestaruuden Mikkeliin toi Marja-Leena Kekkonen (sittemmin Salo). Pia Wingisaar voitti vielä kaksi SM-kultaa Mikkelin Luistelijoissa vuosina 1966 ja 1967. Seura sai mestaruuksien lisäksi useita hopea- ja pronssimitaleita 1960-luvulla. Leena Vainion lopetettua ohjaamisen ja siirryttyä taitoluistelutuomariksi taitoluistelu hiipui, mutta alkoi elpyä uudelleen 1980-luvulla, jolloin päästiin jo jäähalliin harjoittelemaan.
1990-luvulla SM-tasolla ovat luistelleet Katariina Sinkko ja Tero Hämäläinen. Tero siirtyi opiskelemaan Joensuuhun ja saavutti Joensuun Katajan väreissä miesten SM-hopeaa ja pronssia. Tiina Pesonen ja Hanna Haavikko onnistuivat pääsemään vuosina 2000 ja 2001 alokkaiden hopeafinaaleihin. Paras sijoitus oli Hanna Haavikon 5. sija vuonna 2001. Vuonna 2002 Tiina Pesonen saavutti SM-kokelaiden hopeafinaalipaikan ja Hanna Haavikko seuraavana vuonna ylsi SM-noviiseissa samaan. Kaudella 01-02 Minja Järvinen lunasti paikan kansallisten alokkaiden kultafinaaliin.
Vuonna 2001 Tiina Pesonen valittiin Suomen Taitoluisteluliiton projekti 2006 ryhmään, johon valitaan vuosittain nuoria ja lahjakkaita luistelijoita. Tiina oli mukana projektissa 2 vuotta. Taitoluisteluliiton projekti 2010 ryhmään puolestaan kuului useamman vuoden ajan Veera Suutari.
Susanna Laitinen ja Juho Partanen saavuttivat debytanttien jäätanssin 1. sijan kaudelta 2003-2004.
Lauri Lankila voitti debytanttipoikien finaalin v.2011.
Suomen taitoluisteluliitto uudisti 2010-luvun lopulla nuorten lahjakkaiden valmennusryhmiä
Lauri Lankila kuului Suomen Taitoluisteluliiton Talent-ryhmään vuosina 2011-14 sekä nuorten maajoukkueeseen 2014-16. Hän voitti SM-noviisien Suomen mestaruudet vuosina 2014 ja 2015. SM-junioreissa hän saavutti vuosina 2016 ja 2018 hopeaa sekä Suomen mestaruuden vuonna 2019. Vuonna 2020 hän luisteli SM-senioreissa pronssille.
Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa Lauri saavutti Advanced novice-sarjassa hopeaa vuonna 2014 ja pronssia vuonna 2015 sekä Junior-sarjassa pronssia vuonna 2020. Kansainvälisen Luisteluliiton ISU:n kisoissa hän mm sijoittui Advanced novice-sarjassa kolmanneksi Tallinn Trophy 2014:ssä sekä Junior-sarjassa neljänneksi Tallinn Trophy International 2019:ssä ja myös neljänneksi Belgradissa 13th St Helenassa vuonna 2020. Lauri osallistui maamme edustajana Youth Olympics 2016:iin Hamarissa sekä nuorten MM-kisoihin Tallinnassa vuonna 2020.
2019 keväällä Eetu Valtola voitti ennätyspisteillään Debytantti poikien sarjan.
Seura on saanut lisäksi useita aluemestaruuksia ja hyviä sijoituksia kansallisten sarjojen loppukilpailuista.
Loppukilpailuissa ovat luistelleet Katariina Sinkko, Marjo Pesonen, Marle Hämäläinen, Mira Hulkkonen, Minja Järvinen, Veera Suutari, Petra Kähönen, Aino Salminen, Henna Kirjavainen, Ronja Mihailov, Emilia Hänninen, Oona Kauppinen, Eetu Valtola, Saga Kallioinen sekä Aada Korhonen, joka myös tuli valituksi Nuorten projektiryhmään (ent. talent) vuonna 2018.
Loppukilpailupaikan kansallisissa Junioreissa lunastivat itselleen kaudella 2019-2020 Linda Korhonen sekä Emma Elo, Koronavirus pandemian takia kilpailut jouduttiin kuitenkin perumaan.
Kaudella 2020-2021 Paikan saivat A-silmujen hopeafinaaliin Nea Valkonen ja Maija Pylkkänen. Noviisien hopeafinaaliin paikan lunasti Silja Valtola. Noviisien loppukilpailuun osallistui Nita Pöyry. Kilpailut käytiin koronan vuoksi virtuaalisena.
Kaudella 2021-2022 Loppukilpailupaikan lunastivat Silja Valtola (Noviisit loppukilpailu), Aada Korhonen (SM-noviisit hopeafinaali), Linda Korhonen (Juniorit loppukilpailu), Nita Pöyry (Juniorit Hopeafinaali).
Kaudella 2022-2023 Linda Korhonen voitti kansallisten junioreiden mestaruuden. Tällä kaudella loppukilpailupaikan lunastivat myös Nita Pöyry, Maija Pylkkänen ja Nea Valkonen noviiseissa. Aada Korhonen lunasti itselleen paikan ensimmäisiin SM-kilpailuihinsa SM-noviiseissa.
Kaudella 2023-2024 Loppukilpailuissa seuraa edustivat Maija Pylkkänen, Saga Kallioinen, Aada Korhonen ja Linda Korhonen.
Pikaluistelu ja Short track
Pikaluistelussa menestystä seuralle ovat tuoneet Luisteluliiton vuonna 1959 valmennettavat Pekka Luotonen ja Tuula Lartiola. Pekka Luotonen on ollut mm. maaotteluedustajana. Ensimmäisen SM-mitalin pikaluistelussa seuralle toi Aki Haverinen ollen vuoden 1976 ikäkausiloppukilpailuissa 500 metrillä kolmas. Kirsi Liimatainen on edustanut Mikkeliä maaottelussa Ruotsia vastaan v. 1977.
Short trackissa Suomen mestaruuteen on luistellut Mikko Harlin v. 1995, jolloin hän on ollut mukana myös nuorten talviolympiakisoissa sijoittuen kahdeksanneksi.
Järjestötoiminnassa mukana
Taitoluisteluliiton luottamustehtävissä mukana ovat olleet mm. Leena Vainio, Kari Hämäläinen, Pirkko Rönkkö, Maiju Kokkonen (os. Honkanen) ja Reetta Häkkinen (os. Hulkkonen). Vuodesta 2015 alkaen Janne Korhonen on Suomen taitoluisteluliiton hallituksen jäsen. Janne Korhonen valittiin Suomen taitoluisteluliiton hallituksen puheenjohtajaksi.